Olen ylpeä kertoessani, että omat vanhempani Helena Kaartinen ja Tapani Hynynen ovat
olleet findien pioneerejä jo
opiskeluaikoinaan kaukaisella 1970-luvulla. Yhtenä kesänä sattui niin, että
suurin osa vanhempieni silloisesta kaveriporukasta oli työttömänä ja jotain
ajanvietettä piti keksiä. Niinpä he kuvasivat omaksi ilokseen kaitafilmille (!)
elokuvan Supertappi ja nainen mereltä (1979). Huom. Elokuva ei nimestään huolimatta ollut aikuisviihdettä! Olen muuten usein saanut miehiltä merkitsevän
kulmainkohotuksen kertoessani näytteleväni amatöörielokuvissa. No, voihan
niitäkin toki findieksi sanoa, mutta en nyt käsittele aihetta tässä sen
enempää. Elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja oli Jari Salonen, jonka luovuus vei sittemmin aikuisiällä töihin mainosalalle - vanhempani taas päätyivät
matkailun sekatyöläisiksi.
Vanhempieni tähdittämässä elokuvassa Supertappi ja nainen mereltä (1979) äitini esittää haaksirikkoutunutta venäläisruhtinatarta Nadjaa ja isäni Tauno Ulkkia eli T. Ulkkia. Huomatkaa diplomikielenkääntäjäopiskelijoiden huumori! Elokuva alkaa kohtauksella, jossa haaksirikkoutunut ruhtinatar makaa vedessä lankulla polttaen pitkässä savukepidikkeessä sikaria. Samaan aikaan rannalla kävelee mieshenkilö nimeltään Tapani Rinne. Kaveri löytää maasta aurinkolasit, nostaa ne silmilleen ja muuttuu samassa supersankariksi nimeltään Supertappi, jolla on keltaiset trikoot. Superkuulollaan sankari kuulee ruhtinattaren avunhuudot mereltä ja rientää hätiin. Vaikka kyseessä oli värifilmi, olen jostain syystä aina nähnyt mielessäni elokuvan mustavalkoisena ja äitini roolisuorituksen alla olevan kaltaisena. Itse elokuvaa en valitettavasti ole koskaan nähnyt, sillä vanhemmillani ei ole siitä kopiota.
Koska äitini tulkitsema ruhtinatar Nadja on venäläinen, on sankarilla edessään kielimuuri, jonka ylittämiseksi paikalle kutsutaan isäni näyttelemä T. Ulkki. Tulkin avustuksella selviää, että pahamaineinen rikollinen Kuminaama-Larsen on varastanut ruhtinattaren jalokivet. Niitä koko jengi lähtee yhteistuumin etsimään. Elokuva huipentuu jossain päin Kouvolaa sijaitsevilla hiekkakuopilla kuvattuun taistelukohtaukseen, jossa isäni taltuttaa roiston heittämällä häntä sanakirjalla päähän. Tämä isäni osoittama urhoollisuus luonnollisesti saa ruhtinattaren syöksymään sankarin kaulaan. Taistelukohtaus hiekkakuopilla on muuten findie-elokuvien vakiokauraa. Luulen tämän johtuvan siitä, että a) syrjäinen sijainti antaa kuvausrauhan mättökohtauksiin ilman huolta sivullisten paikalle hälyttämästä poliisista ja b) sellainen maisema on helposti muokattavissa vaikkapa post-apoon tai avaruuselokuviin. Ks. esimerkiksi TR Productionsin Aavikkomyrsky (2004) ja Trash Videon, Insane Bastardsin ja Blood Ceremony Filmsin yhteistuotanto Viimeinen Taistelu Venuksesta (2010).
Ruhtinatar Nadja ja T. Ulkki menivät lopulta naimisiin - niin elokuvassa kuin oikeassa elämässäkin, mikä johti blogin kirjoittajan syntymään. Alla valokuva vanhemmistani noilta ajoilta. Ja ei, kyseessä ei ole naamiaisasut, vaan 70-luvun tovereiden normaalit bilevaatteet.
Koska äitini tulkitsema ruhtinatar Nadja on venäläinen, on sankarilla edessään kielimuuri, jonka ylittämiseksi paikalle kutsutaan isäni näyttelemä T. Ulkki. Tulkin avustuksella selviää, että pahamaineinen rikollinen Kuminaama-Larsen on varastanut ruhtinattaren jalokivet. Niitä koko jengi lähtee yhteistuumin etsimään. Elokuva huipentuu jossain päin Kouvolaa sijaitsevilla hiekkakuopilla kuvattuun taistelukohtaukseen, jossa isäni taltuttaa roiston heittämällä häntä sanakirjalla päähän. Tämä isäni osoittama urhoollisuus luonnollisesti saa ruhtinattaren syöksymään sankarin kaulaan. Taistelukohtaus hiekkakuopilla on muuten findie-elokuvien vakiokauraa. Luulen tämän johtuvan siitä, että a) syrjäinen sijainti antaa kuvausrauhan mättökohtauksiin ilman huolta sivullisten paikalle hälyttämästä poliisista ja b) sellainen maisema on helposti muokattavissa vaikkapa post-apoon tai avaruuselokuviin. Ks. esimerkiksi TR Productionsin Aavikkomyrsky (2004) ja Trash Videon, Insane Bastardsin ja Blood Ceremony Filmsin yhteistuotanto Viimeinen Taistelu Venuksesta (2010).
Ruhtinatar Nadja ja T. Ulkki menivät lopulta naimisiin - niin elokuvassa kuin oikeassa elämässäkin, mikä johti blogin kirjoittajan syntymään. Alla valokuva vanhemmistani noilta ajoilta. Ja ei, kyseessä ei ole naamiaisasut, vaan 70-luvun tovereiden normaalit bilevaatteet.
Tutustuttuani findien ihmeelliseen maailmaan olen epätoivon vimmalla yrittänyt saada vanhempien tähdittämän elokuvan Supertappi ja nainen mereltä (1979) kaitafilmin käsiini. Olen ahdistellut elokuvan ohjaajaa ja käsikirjoittajaa Jari Salosta jo vuosia aiheen tiimoilta. Valitettavasti filmikelaa ei ole vielä löytynyt ja pahimmassa tapauksessa sitä ei enää ole, mutta jaksan yhä toivoa.
11.8.2013: Supertappi ja nainen mereltä (1979) on löytynyt!
Torstaina 8.8.2013 sain yllättäen Facebook-viestin elokuvan ohjaajalta Jari Saloselta:
Sateinen iltapäivä Turussa. Vietin sen ullakolla löysin etsimäni. Mitäs nyt tehdään?
Vastasin, että iloitaan! Saman tien laitoin kyselyä Facebookiin 8 mm kaitafilmien digitointeja tekevistä paikoista. Sain seuraavat ehdotukset: helsinkiläinen Reel One Oy, ruotsalainen Uppsala Bildteknik ja kotimainen WebbiNetti digitointipalvelut. Lisäksi kuulin jostain tutun tutusta, joka voisi tehdä homman edullisesti. Yksi tällainen henkilö itsellä olikin jo tiedossa. Samana iltana Tampereen Tapahtumien Yössä Findie ry:n järjestämässä Findie Matineassa myös Kuusniemen Matti lupasi voivansa tehdä homman. Postaus tapahtumasta tulossa paraikaa. Nyt vain odotellaan, että saan kelan käsiini. Sitten tehdään hinta versus laatu versus nopeus versus helppous -analyysi eri vaihtoehdoista ja sen mukainen valinta. Rukoillaan, ettei kela ole täysin rottien tai ajan hampaan nakertama! Kyllä elämä on ihanaa ja sinnikkyys kannattaa.
26.3.2014 Supertappi ja nainen mereltä (1979) on digitaalisessa muodossa!
Hupsista s**tana. Olin unohtanut päivittää tänne, että Supertappi saatettiin onnistuneesti digitaaliseen muotoon jo viime vuoden lokakuussa. Olihan se mieletöntä nähdä omat vanhempansa nuorina. Laskelmieni mukaan äitini oli elokuvan kuvausten aikoihin 23-vuotias ja isäni 28-vuotias. Katsoessani elokuvaa huomasin itsessäni ja näyttelemisessäni jotain samaa kuin heissä. Elokuva itsessään oli hauska, joskin liian pitkä. Lisäksi mykkäelokuva kaipaisi kipeästi musiikkia. Ehkä elokuvaan saadaan myös musiikit ja muut äänitehosteet jonain päivänä.
Teetin elokuvan digitoinnin Helsinkiläisessä Reel One Oy:ssa. Tv-alalla työskentelevä kaverini Iiro Peltonen suositteli paikkaa minulle ja liityn nyt suosittelijoiden joukkoon. Ensinnäkin palvelu oli ensiluokkaista, toisekseen hinta oli mielestäni kohtuullinen: 26 minuutin kasimilliselle kaitafilmille tuli hintaa vajaa 300 euroa sisältäen puhdistuksen ja liitosten tarkistuksen, kaksi dv-avi -kopiota ja 10 kpl dvd:tä. Teetin kaksi dv-avia ja useamman dvd:n, koska puolet niistä menevät jossain vaiheessa elokuvan ohjaajalle. Isäni ja äitini saivat omat kopionsa joululahjoina, samoin isoveljeni.
Teetin elokuvan digitoinnin Helsinkiläisessä Reel One Oy:ssa. Tv-alalla työskentelevä kaverini Iiro Peltonen suositteli paikkaa minulle ja liityn nyt suosittelijoiden joukkoon. Ensinnäkin palvelu oli ensiluokkaista, toisekseen hinta oli mielestäni kohtuullinen: 26 minuutin kasimilliselle kaitafilmille tuli hintaa vajaa 300 euroa sisältäen puhdistuksen ja liitosten tarkistuksen, kaksi dv-avi -kopiota ja 10 kpl dvd:tä. Teetin kaksi dv-avia ja useamman dvd:n, koska puolet niistä menevät jossain vaiheessa elokuvan ohjaajalle. Isäni ja äitini saivat omat kopionsa joululahjoina, samoin isoveljeni.
Ennen kaikkea olen ylpeä kertoessani, että elokuva sai myös virallisen maailman ensi-iltansa 2.11.2013 Finnish Underground Film Festivalilla Jyväskylässä. Tapahtuman järjestäjän Rauli Ylitalon mukaan elokuva upposi yleisöön, varsinkin kaverinsa spontaanisti pitämän selostuksen kanssa - muuten 26 minuutin mykkäelokuva ilman musiikkia olisi voinut olla hieman pitkästyttävä. Nyt voin olla hyvillä mielin, sillä vuosien työ on saatettu päätökseen. Kauan eläköön Supertappi ja nainen mereltä!
7.12.2014 Supertappi ja nainen mereltä (1979) on julkaistu!
Marraskuun 14.päivä sain yllättäen sähköpostia elokuvan Supertappi ja nainen mereltä pääosan esittäjältä Tapani Rinteeltä. "Supertappi" itse tiedusteli elokuvaansa ja tulikin muutamaa päivää myöhemmin noutamaan sen luotani. Annoin hänelle sekä dvd:n, että dvd-avin mukaan äänien lisäämiseksi tähän merkkiteokseen. Elokuvaa varten oli kuulemma aikoinaan tehtykin musiikki hänen ja veljensä toimesta, ja tämä c-kasetti oli tarkoitus jostain nyt löytää. Tänään huomasin 5.12. saapuneen sähköpostin, jossa oli linkki ensimmäiseen versioon äänien kera. Näin maestro kuvaa elokuvan äänimaailmaa: "Alkuperäistä musiikkikasettia en löytänyt. Mutta alkuperäisteemaa "Supertappi suojelee" olen työstänyt muihin yhteyksiin ja käytin sitä tunnusmusiikkina. Ja muita tuoreempia musiikkeja lisähöysteinä." Elokuvan pääsette katsomaan Vimeosta. Aijjettä. :)
